Vieraskirjat Vieraskirjat

Kuopion museon kokoelmissa on kolmisenkymmentä Puijon tornien vieraskirjaa. Vanhimmat ovat puutornin ajoilta, vuosilta 1887–89, 1890–1891 ja 1891–93. Ensimmäisen tornin rakentaja C. R. Dahlström hankki kyllä heti tornin valmistuttua 1856 sinne kirjan, johon toivoi vierailijoiden merkitsevän käyntinsä. Pian hän kuitenkin luopui ajatuksesta, koska "sivistymättömät vierailijat töhrivät niitä". Kun Suomen Matkailijayhdistyksen Kuopion osasto alkoi huolehtia 1880-luvun lopulla tornialueen viihtyisyydestä, otettiin vieraskirjat taas käyttöön. Kivitornin ensimmäisiltä vuosikymmeniltä ei ole yhtään kirjaa, ei myöskään sotavuosilta, jolloin torni oli maanpuolustuksellisessa käytössä.

 

Hetkinen Puijolla muisto koko elämäksi

 

Kuopiolainen opettaja Väinö Karvinen, Suomen Matkailijayhdistyksen Kuopion osaston pitkäaikainen johtokunnan jäsen ja 50-vuotiskertomuksen kirjoittaja, on selaillut tornien ensimmäisiä vieraskirjoja jamerkinnyt muistiin mielenkiintoisia havaintoja. Esimerkiksi vuonna 1889 Karvinen on laskenut vieraskirjasta noin 2200 nimeä, joista 1772 oli suomalaista. Kotipaikkojen perusteella hän päätteli, että kotimaan kävijöistä 70 % oli kaupungeista ja 30 % maaseudulta, suurin osa Pohjois-Savon maalaiskunnista. Vuonna 1866 kirjaan oli merkitty 500 nimeä touko–lokakuussa. Talvella torni olikiinni, tietä ei aurattu, ja tuskin kukaan talvikelilläolisi sinne halunnutkaan kiivetä.

 

Ensimmäisestä kirjasta hän on poiminut kävijöiden joukosta C. R. Dahlströmin, ensimmäisen tornin rakentajan seurueineen ja myös C. E. Aspelundin, Dahlströmin koulutoverin, joka kouluvuosinaan samoili Puijolla. Monista vieraskirjojen nimistä ontullut kuuluisia tai he ovat olleet sitä jo Puijolla käydessään. Haminalahden Wrightit, hyönteistieteilijä J. R. Sahlberg, lintutieteilijä J.A. Palmén, Hieracium- eli keltanotutkija J. P. Norrlin, Leo Mechelin, J. R. Danielson-Kalmari, Th. Rein, E. N. Setälä. Nämä ovat nimiä, jotka vieläkin tunnetaan suomalaisen taide- ja tiedehistorian merkkimiehinä. Minna Canth oli käynyttornissa miehensä lehtori Ferdinand Canthin kanssa vieraillessaanvanhassa kotikaupungissaan, taisi olla peräti häämatka.

 

Tornin vieraskirjaan kävijät ovatpiirtäneet nimensä ja kotipaikkansa ja saattaneet mainita, missä yhteydessä ovat Puijolla olleet. Heinäkuussa 1890 on ollut kymmenen hengen ryhmä "pohjalaisia huviretkeilijöitä", kesäkuussa 1891 yhdeksän hengen ryhmä keskisuomalaisia "polkupyörällä polkijoita", elokuussa 1892 "jalkapatikassa Savonlinnasta" 12 henkeä. Moni on myös kertonut, mitäon tornissa tehnyt. On soitettu "dolia", laulettu, tanssittu, kudottu sukkaa, juopoteltu. Kunniallisesti juotu kaksi pottua olutta, kaikki maksettu ja qt.(qt. on kuittausmerkki eli qvitteras)

 

Joskus kirjan lehdille leimahti kieliriita. Kun kävijä oli "från Kuopio stad", hänelle vastaa seuraava kävijä, etteiSavon sydämessä ruotsia tarvita. Vuoden 1905 vieraskirjaa tutkiessaan Väinö Karvinen on todennut, että ruotsin kieli on häviämässä kirjan merkinnöissä, venäjä vahvistunut, saksa pysynyt yhä vähäisenä. Jokunen englannin-, ranskan- ja vironkielinen lausahdus löytyi. "Klassillinen sivistys osoittaa vähenemisen vireitä, koska latinan kieli tulee yhä harvinaisemmaksi mitä uudempiin vuosiin tullaan", kirjoittaa Karvinen. Vivant puellae! -huudahdukset jäävät historiaan.

 

Sen vertaista ei löytyväksi

 

Isänmaallisen innostuksen vallassa "kirjataan" usein eläköötä ja puhutaan Suomesta synnyinmaana:Eläköön synnyinmaamme tuhatjärvinen Suomi. Lemmi Suomeas' kuoloon asti. Lempes palkitsee se runsahasti. Puijolta avautuvaa näköalaa ylistetään: Sä Herra ihmeen ihanaks' / Sulostit Suomemme / Sen vertaista ei löytyväks' / Tavanne silmämme, kirjoittaa joku kesäkuussa 1890.

 

Joskus syntyi keskustelua vieraskirjojen sivuilla. MinnaCanth kirjoitti heinäkuussa 1889:Kaunis on Suomen luonto, mutta mihin kelpaa Suomen kansa. Hänellevastattiin: Kelpasi se ainakin Köyhään kansaan Canthin samannimiseen teokseen viitaten. Seuraava kävijä kirjoitti: Eläköön Minna Canthin pirullinen Rohkeus.

 

Vieraskirjoista voi lukea, ketkä matkustelivat ja milloin.Oskar Merikanto ja Ilmari Kianto ovattavanneet Puijolla. Minna Canth kävi milloin kuopiolaisten ystäviensä ja tyttäriensä kanssa, milloin oopperalaulaja Abraham Ojanperän, kirjailijoiden Heikki Meriläisen ja Juhani Ahon ja tämän vaimon taiteilija Venny Soldanin tai Järnefeltien kanssa. Gallen-Kallela ja Louis Sparre ovat vierailleet Kuopiossaheinäkuussa 1893, samoin Sibelius matkallaan Karjalaan. Käynnillään Sparre piirsi vieraskirjaan pienen tussipiirroksen maisemasta. Jo edellisenä kesänä hän oli käynyt Puijolla, silloin kuvanveistäjä Emil Vikströmin kanssa, ja kirjannut kotipaikakseen Ruotsi.

 

Kesäkuussa 1887 Savokarjalaisen osakunnan seitsemänkymmentä edustajaa vietti kesäjuhlaa Puijolla. Joku heistä kirjoitti juhlallisesti vieraskirjaan tervehdyksen A. Oksasen Savolaisen laulun säkein. Mukana oli monia myöhemmin eri yhteyksistä tuttuja henkilöitä Bruno Granit, P. J. Hannikainen, J.B. Jauhianen, Ivar Kyander, G.V. Levander, K. M. Stenius, Benj. Ståhlberg, Einar Thesleff jne.

 

Useiden kävijöiden kommenteista voi aistia heräävän kansallistunnon nousua ja isänmaallisuutta: Tornista tästä palasen / Maat ihanaista isien / Sa näet nuorukainen /– – Maan eestä kuolisitko tään? Kirjoitti E. F. Rautell "yl'oppilaineen" 16.6.1893.  Siteerataan Runebergiä, Topeliusta, Erkkoa tai annetaan oman runoratsun laukata. Erääseen tällaiseen vuodatukseen vapaaherra Boije totesi lakonisesti:Mitään tunteenpurkauksia ei tarvita, luonto puhuu.

 

Ensimmäiset viisikymmentä vuotta Puijon tornien historiassa sisälsi kansallisromantiikkaa, heräävääisänmaallisuutta ja uusien kulkuneuvojen kiihdyttämää matkailuinnostusta. Ne tekivät Puijosta ja Kuopiosta suositun matkailukohteen. Ken maamme paikkaa kauneimpaa / Teillä tietää haluaa / Opasta häntä nousemaan / Puijolle sitä katsomaan,kirjoitti Valtionrautateiden puutarhuri Willy Nykopp Puijon vieraskirjaan 27 päivänä kesäkuuta 1890.

 

Hyvästi Puijoni. Ei kuole muistosi.

Kuvat Kuvat

Kuvassa Kuopion museon näyttelyssä esillä oleva Puijon tornin vieraskirja vuosilta 1887–1889. Kirja on auki vuoden 1888 heinäkuun 15. päivän kohdalta, jolloin siihen ovat nimensä kirjoittaneet Minna Canth ja hänen tyttärensä Hanna ja Maiju sekä Emma Ahonen Kuopiosta, Vilho Pekonen Mikkelistä, Theodor Brofeldt Iisalmesta, K.M. Levander Loviisasta ja Arthur Brofeldt Viipurista sekä 37 muuta kävijää, heidän joukossaan useita Dahlströmeja, mm. tornin rakentaneen K.R. Dahlströmin leski Gustafva, muita kuopiolaisia, helsinkiläisiä ja viipurilaisia.

 

Piirros Savokarjalaisen osakunnan aloittaman uuden vieraskirjan ensimmäiseltä aukeamalta kesäkuun 20. päivänä 1887. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Louis Sparren tussikynäpiirros Puijolta 24.7.1983. Kuva Maija Voutilainen.

Piirustus on julkaistu Suomen Matkailijayhdistyksen vuosikirjasta 1926. Se lienee peräisin tornin vieraskirjasta vuodelta 1893. Vieraskirja on Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa. Siitä on heinäkuun sivulta leikattu reilun kymmenen neliösentin alueelta jotain pois. Viereisellä sivulla on Eva Sparren, taiteilijan vaimon, nimikirjoitus. Todennäköisesti juuri tässä on ollut tuo vuosikirjassa julkaistu piirros. Se on leikattu irti, lähetetty kirjapainoon ja jäänyt sille tielleen.