Suomalaista kansallismaisemaa Suomalaista kansallismaisemaa

 

Puijo tunnetaan parhaiten laelta avautuvista maisemista, joita on käyty ihailemassa jo lähes 200 vuoden ajan. Puijolta avautuvat komeat näkymät järvineen, saarineen ja metsineen ovat aikoinaan olleet muovaamassa käsitystä suomalaisesta kansallismaisemasta. Puijon maisemien valtakunnallinen merkitys vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995. Näkymän helmi on Kallavesi erikokoisine ja –näköisine saarineen. Joukosta erottuvat Pohjois-Kallaveden puolella suuri ja pääosin rakentamaton Laivonsaari ja Keski-Kallavedellä Hietasalo ja lukemattomat pienet saaret ja luodot. Näkymän etualalla ovat Kuopion rakennetut alueet. Sään ollessa suotuisa Puijon tornista voi nähdä jopa neljänkymmenen kilometrin etäisyydelle.

 

Puijon selänne näkyy Kuopiota lähestyttäessä tunnistettavana maamerkkinä jopa kymmenien kilometrien päähän. Kalakukoksikin kutsutun selänteen jylhät piirteet hallitsevat maisemaa niin pohjoisesta ja etelästä kuin Kallavedeltäkin katsottuna. Puijon silhuetin viimeistelee koko selänteen peittävä komea kuusimetsä, josta pistävät esiin näkötorni ja hyppyrimäen yläosa.

 

 

Niin kuin tähdet taivaalla piirtyvät saaret siniseen Kallaveteen, joka sulkee ne sekä selät, salmet ja lahdet ja veden oman lumouksen suureen syliinsä. Valaen loistettaan tämän kaiken ylle kaartuu, ikään kuin kaukaista taivaanrantaa paartavien metsäisten kukkulain kannattamana vaalea kesätaivas liikkuvine pilvisaaristoineen. Ja lämpimästi, mielisuosiota julistaen katselee tätä kaikkea Jumalan silmä, säteilevä aurinko. – Näin korottavat taivas, maa ja vesi toistensa kauneuden ihanaksi kokonaisuudeksi. Ja me tunnemme rintamme paisuvan ilosta, kun tämän taivaan alla voimme ’me kättä voimme ojentaa ja vettä, rantaa osoittaa’ ja voimme sanoa itsellemme ja koko maailmalle: ’Kas, tuoss’ on se, maa armas isäimme!’”

 

 (K. E. Aspelund 1889: Sommarminnen från Kuopios omnejder)

Kuvia Kuvia

 Puijon selänteen pohjoisosaa.

Kuva: Vicente Serra

 Näkymä Puijolta vuodelta 1893.

Kuva: I. K. Inha