Liikunta Liikunta

Hiihdon, yhdistetyn ja mäenlaskun historiaa

Kuopiossa

Hiihtourheilua Kuopionlahdella ja Kotkankalliolla 1800-luvun lopulla

Hiihdolla ja mäenlaskulla on Pohjois-Savossa ikivanhat perinteet. Savolaisilla on ollut omalaatuinen suksimallinsakin, vaikka myöhemmin hiihtourheilun kehittyessä se sai väistyä etenkin kajaanilaisen ja Haapaveden mallin tieltä, samoin kuin vanhanaikainen yhdellä sauvalla hiihtokin.

Kuopiolainen hiihtourheilun historioitsija Toivo Okkola kertoo Pohjois-Savon urheiluelämää vuoteen 1906 -kirjassa, että Kotkankalliolla järjestettiin 10.4.1881 Kuopion VPK:n kilpahiihtäjäiset. "Etevimmille suksen sujauttelijoille jaettiin pienempiä palkintoja" (Savo-lehti). Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1883, Kuopion Pataljoonan hiihtokilpailuissa kilparata oli Rönönsaaren ja Vasikkasaaren välisellä jäällä. Mainittakoon, että Suomen ensimmäiset hiihtokilpailut järjestettiin Tyrnävällä - Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1879. Kuopiossa tiedetään kuitenkin järjestetyn koululaishiihtoja jo talvella 1864.

Mäenlaskua 1880

Kaikkialla Pohjois-Savossa on harrastettu kansanomaista mäenlaskua ainakin 1800-luvun lopulta. Kuopion ensimmäiset kelkkamäet syntyivät tuon vuosisadan lopussa. Kuopion Luistinseura laittoi vuonna 1887 luistinradan viereen "kahden puolen viitoitetun iljanteisen kujan". Tästä saattoivat halukkaat laskea mäkeä 25 pennin maksusta päivältä. Mäki oli käytössä myös seuraavana vuonna. Saman vuoden lopulla Puijo-yhdistys teki kelkkaretken Kotkankalliolle, - oli siirrytty luonnonmäkiin.

Vuoden 1879 lehtitiedon mukaan toista sataa suksimiestä oli kokoontunut, - suurimmaksi osaksi VPK:n nuoria miehiä, Kuopionlahdelle kilpailemaan tasapainon säilyttämisessä. "Savoilla sidotussa rivissä marssi seura, marssia laulaen, raittiissa ilmassa pitkin jäätä kukkulalle, kimmahdellen sieltä aina nuolen nopeudella jääkentälle". Keväällä 1886 oli kunnostettu mäki Aarnenkalliolta Kuopionlahdelle. Mäki oli 100 kyynärää pitkä, 40 kyynärää leveä. Hyppyri oli 2 kyynärää korkea (kyynärä 60 cm). Sarjoja oli 2 – yli ja alle 15-vuotiaat. Kilpailuissa hypättiin 4 kertaa. Ensimmäisen kilpailun voittaja oli kukapas muu kuin eräs tarkka-ampuja Miettinen, joka sai 10 markan palkinnon. Kuopion erikoisuus oli se, että vauhti otettiin rinteestä, mutta runsaan metrin korkuinen hyppyri sijaitsi tasaisella maalla. Seuraavana talvena, 1880 hiihtojen yhteydessä oli Kotkankallion mäkikilpailuissa 68 hyppääjää. Melko pian kuopiolaiset nuorukaiset ottivat mäenlaskun talviseksi suosikkilajikseen.

Mäkihyppyjä luonnonmäistä 1900

Kuopion ensimmäisen kilpailun hyppyjen pituuksista ei ole tietoa, mutta 1889 pisimmät hypyt kantoivat 7 metriä ja vuonna 1897 jo 10 metriä. Innokkaimmat pojat alkoivat rakentaa norjalaiseen tapaan hyppyreitä rinteisiin. Vuonna 1901 rakentui hyppyri Huuhanmäelle – ja hypyt pitenivät, koska hyppyrikin oli rinteessä!  Vuonna 1902 Yrjö Hyvärinen voitti kilpailut ja hyppäsi 13,5 metriä. Vuosisadan (1900) alkupuolella mäkikilpailuja järjestettiin Inkilänmäellä, Huuhanmäellä, Myllymäellä ja Aarnenkalliolla. Hiihtokilpailut olivat yleensä satamassa, Kuopionlahdella, Pappilanlammelle tai Valkeisenlammella. Puijoa ei tuon aikaisista kukaan edes ajatellut hiihtokilpailujen pitopaikaksi!

Ensimmäiset suurhiihdot 1887 ja Kuopion Hiihtoseura

Kuopion ensimmäiset suurhiihdot pidettiin 12.3.1887. Reitti kulki Näytelmähuoneelta (Väinölänniemi) jäitse Itkonniemen ja Kelloniemen kautta maisteri Granitin kesähuvilalle. Sieltä maitse Pappilanmäen ja Lääninvankilan ohi Kelloniemeen ja sieltä jäitse lähtöpaikkaan. Matkaa kertyi osin mäkistä – osaksi tasaista maisemaa 18 virstaa, noin 19 kilometriä. Järjestäjänä oli Kuopion Hiihtoseura (KHS).

KHS järjesti vuodesta 1894 lähtien talvisin hiihtoretkiä lähes joka viikonloppu. Ohjelmassa oli laturetkiä Maaningalle (100 km) ja Karttulaan, kuutamohiihtoa sekä myös mäenlaskua suksin ja kelkoin. KHS oli suomalaisen kansanhiihtoharrastuksen alkuunpanija ja seura jää siinä mielessä ikuisesti Suomen hiihdon historiaan (Antti O.Arponen kirjassaan Puijon mäestä maailmalle 1990). Kuopion Hiihtoseura oli maamme toiseksi vanhin hiihtourheilun erikoisseura.

Ensimmäinen Puijon hiihto 1916 ja Kuopion Reipas

Vuoteen 1915 Suomessa hiihdettiin kilpaa lähes pelkästään tasamaalla. Ruotsissa ja Norjassa kilpailut käytiin kuitenkin maastossa – jopa vuoristossa. Lauri "Tahko" Pihkalan toimesta ja innoittamana Kuopion Reipas sai järjestettäväkseen viiden peninkulman hiihdot. 17 kilometrin rata kierrettiin kolmesti. Lähtö oli Raviradalla nykyisen Keskuskentän paikkeilta. Se kulki koko ajan maastossa pääosin metsässä Saarijärvellä, Puijolla ja Niuvanniemessä. Rata oli vaikea, Puijon kelkkamäen rinne noustiin kaikkiaan kuusi kertaa ylös! Vain yhdeksän miestä uskaltautui mukaan. Voiton vei 20-vuotias Haapaveden Tapani Niku. Tästä 50 kilometrin Holmenkollenin karsintakilpailusta katsotaan Puijon talvikisojen historia alkaneeksi.

Talven 1919 kilpailuissa oli mukana 213 hiihtäjää ja 100 kelkkailijaa. Ohjelmassa oli lauantaina miesten 30 km, nuorten 10 km, ikämiesten 10 km, koululaisten 3 km, sotilaiden 10 km ja naisten 2 km:n nopeushiihto, joka oli Kuopion kisojen erikoisuus. Sunnuntaina ohjelmassa olivat miesten 50 km (Puijon hiihto) naisten 5 km, sotilaiden 10x5 km:n viesti, suojeluskuntien 10x5 km:n viesti ja kelkkailukilpailut Puijon kelkkaradalla. Pääkilpailun 50 kilometrin voittaja oli oli 1910-luvun paras suomalaishiihtäjä Matti Koskenkorva Haapavedeltä – silloin 38-vuotias veteraanihiihtäjä. Voittaja kommentoi, että hän ei koskaan hiihtänyt näin vaikeaa rataa. Östersundin rata Ruotsissa oli paljon helpompi, Holmenkollen Norjassa melkein yhtä paha kuin Puijo. Norjan nousut eivät ole niin pitkiä ja jyrkkiä kuin Puijolla, mutta alamäet ovat täynnä jyrkkiä käänteitä. Puijolla taas alamäet ovat kutakuinkin suorat.

Peipposen mäki ja Kuopion Urheilu-Veikot 1911

Ensimmäinen kunnon hyppyrimäki rakennettiin Puijon itärinteelle Puijon Peipposelle, silloisen sikalan läheisyyteen, noin 350 metriä nykyisestä Vianorista kaupunkiin päin. Siellä pidettiin 19.2.1911 kilpailut, joissa pisimmissä hypyissä liideltiin noin 20 metriä. Mäkiennätys - 22 metriä hyppääjänä Aaro Kitunen. Vuosi oli 1915 ja kilpailuissa kerrotaan olleen 800 katsojaa. Maaliskuussa 1927 tässä mäessä pisin hyppy kantoi 29 metriä. Tämä kilpailu hypättiin mäessä, joka niin ikään sijaitsi Peipposen rinteellä noin 200 metrin päässä nykyisestä Vianorista. Talvella 1926 nuorukaiset itse rakensivat talkoilla mäkeen vauhtitornin ja kunnollisen lankkuhyppyrin. Yhdistetyn SM-kilpailuissa talvella 1927 voittaja oli Toivo Järvinen LHS ennen järjestävän seuran KUV:n Martti Uosikkista. Lahtelaiset Paavo Nuotio ja suksitehtailija Esko Järvinen olivat seuraavina.

Suosittuja "tussareita tai nysämäkiä" olivat Tikkula (hautausmaalta linja-autoasemalle) Lehmänkallio (Sunnen-terveystalo) Patakukkula (Inkilänmäeltä Pappilanlammelle) ja Rajala (pieni Sammakkolampi), joista jo hypättiin peräti 25 metriä.

 

Puijon hiihdon historia tiivistelmänä (pdf 6,5 kt)

Puijon hiihtostadionin rakentaminen vuosina 1925 - 2002 (pdf 5,9 kt)

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

LÄHTEET:
Antti O.Arponen,1990: Puijon mäestä maailmalle, Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio.
Antti O.Arponen, Mikka Parviainen, 1985: Pohjois-Savon urheilua 80-vuotta, ISBN 951-9274-13-8.
Asser Markkanen, 1962: 40-vuotta kunnallista urheilutoimintaa Kuopiossa 1921-1960, Savon Sanomain Kirjapaino, Kuopio.
Asser Markkanen, Kyösti Miettinen leikekirjat, 1957-2004, Kuopio.
Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo, kuva-arkisto.
Savon Sanomat, kuva-arkisto.

Kuvia Kuvia

Tasamaahiihtäjiä vuodelta 1912. Kolmas vasemmalta Tapani Niku. Kuva Victor Barsokevitsch.

 

 

Puijon Peipposenmäki 1911. Hypyt noin 20 m. Kuva Victor Barsokevitsch.

 

 

Puijon Peipposenmäki 1923. Ilmassa Martti Uosikkinen, hyppyä ihailee Eelis Uosikkinen. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.