Vanhoja kiviä ja jääkauden jälkiä Vanhoja kiviä ja jääkauden jälkiä

Puijon kallioperän vanhimmat osat syntyivät jo yli 2500 miljoonaa vuotta sitten. Vanhimmat kivilajit, gneissit ja granitoidit, muodostivat tuolloin Alppien kaltaisia korkeita vuoristoja. Noin 600 miljoonaa vuotta myöhemmin Puijonkin kallioita muokkasi Svekofennialainen vuorenpoimutus. Aikojen kuluessa vuoristot ovat tasoittuneet ja vanhat pohjagneissit ovat nousseet esiin Puijon kaltaisina kupolimaisina muodostumina. Kupolin reunoilta löytyy muun muassa kovaa kvartsiittia, joka syntyi Svekofennialaisen vuorenpoimutuksen yhteydessä.

 

Puijon maaperä on viimeisen jääkauden aikana syntynyttä moreenia. Lakialueilla moreeni sisältää runsaasti hienoaineksia. Alempaa rinteistä hienommat ainekset ovat huuhtoutuneet pois jääkauden jälkeisen merivaiheen seurauksena. Jääkausi myös hioi Puijon nykyisin nähtäviin muotoihin.

 

 

Geologia-osuuden on toteuttanut Geologian tutkimuskeskus.

Kuvat Kuvat

Puijon länsirinteellä on kulutusta kestävää kvartsiittia.

Kuva: Heikki Lukkarinen