Arvid Järnefelt Arvid Järnefelt

Kirjailija Arvid Järnefeltin (1861–1932) Vanhempieni romaani on niukkasanainen Puijo-kuvauksessaan. Edessäni oli loivasti kohoavalla rannalla isonlainen kylä kirjavine puurakennuksineen, jotka hauskasti heloittivat esille-pilkistävässä auringonpaisteessa. Erittäin helakasti loisti valkoinen kirkko torneineen, kohoten keskeltä kylää, taustanaan mahdottoman suuri vuorenharjanne, joka oli tummansininen, koska auringon valo ei ollut sinne vielä ennättänyt. Näin katseli Puijoa kirjailijan äiti, Elisabeth Järnefelt matkustaessaan hevoskyydillä Pietarista Kuopioon talvella 1858. Reessä istujat olivat juuri ohittaneet Jynkän maisemat, tulleet Kallaveden jäälle ja pian kiipeämässä Kuopionlahden rannasta kaupungin kapeille ja lumisille kaduille. Elisabeth oli tullut Kuopioon tapaamaan ensimmäistä kertaa miehensä Alexander Järnefeltin äitiä.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Alexander ja Elisabeth Järnefelt asuivat Kuopiossa. Alexander Järnefelt oli läänin kuvernööri vuosina 1884–88. Tuona aikana Arvid vieraili usein vanhempiensa luona Kuopiossa ja tapasi käynneillään myös kirjailija Minna Canthin. Heitä yhdisti tolstoilaisuus, josta aatteesta tuli myös Elisabeth Järnefeltin elämän keskeinen arvo. Järnefeltien aika Kuopiossa oli merkittävä suomen kielen arvostuksen kannalta. Vaikka kieliasetus oli jo vuonna 1863 asettanut suomen ja ruotsin kielen tasaveroisiksi virkakieliksi, käytännössä vasta Järnefelt otti suomen käyttöön lääninhallituksessa.

 Lainaus Arvid Järnefeltin teoksesta
Vanhempieni romaani. Werner Söderström Oy 1992, 6. painos.

Kuvia Kuvia

Tauno Gröndahl (1911-1970), Talvi Kuopion satamassa, 1949. Kuopion kaupungin kokoelma, Kuopion taidemuseo.