1990-luku 1990-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1990-luku

Maailman perinteikkäimpiin kuuluvassa mäkikeskuksessa Kuopion Puijolla on tehty tuloksellista työtä mäkihypyn urheilijoiden valmentamisessa kohti kansainvälistä kärkeä. Monta asiaa on Puijolla muuttunut sitten 1950-luvun olosuhteiden. Mäet pyritään rakentamaan aina vaan suuremmiksi. Mutta paljon ovat muuttuneet mäkihypyn säännötkin hyppyvälineistä ja mäkimiesten varusteista puhumattakaan.

Kaupungin omistamien urheilupaikkojen rakentaminen oli 1990-luvulla liikuntatoimen olemassa olon aikana vilkkaampaa kuin koskaan. Osaltaan tämän mahdollistivat liikuntalain voimaantulo ja sen vaikutuksesta 1989 valmistunut kaupungin vapaa-aikapalvelujen kehittämissuunnitelma. Tällä määriteltiin lähivuosien liikuntapaikkahankkeet ja rakentamisvuodet. Vuosikymmenen aikana kaupungin rahoittamista rakentamishankkeista 30 kohdetta kuului Puijon alueelle. Kaupunki oli päättänyt rakentaa Puijon hiihtokeskuksen valmiiksi ottamaan vastaan MM-tason kilpailuja. Tähän tarjoutuikin tilaisuus vuonna 1995 mäkihypyn maailmancupin muodossa.

Suurimpana yksittäisenä kohteena oli K 120 mäki. Mäkiennätys on 135,5 metriä Masahiko Haradalla, Japani. Uusi suurmäki määriteltiin nyt uusien HS-pisteiden mukaisesti. Vanha suurmäki luokiteltiin normaalimäeksi, jossa K-piste on 75–99 metrissä. HS-piste (hill size) tarkoittaa pistettä, johon mäessä voidaan pisimmillään turvallisesti hypätä. Uuden K 120 mäen hinnaksi tuli 16 207 000 markkaa. Hiihtostadionin alue-, sähkö- ja maastotyöt tekivät noin 10 miljoonaa ja alueen ulkoilureitteihin upposi pulska miljoona.

1992 valmistui mm. Kuopio-halli, kaupungin suurin yksittäinen urheiluinvestointi 88,8 miljoonaa markkaa, ja vuonna 1996 oli kuusitoista yksittäistä urheilupaikkahanketta "vetämässä". Kun ottaa nämä huomioon, sai liikuntatoimenjohtaja harrastaa liikkumista teknisen viraston, kaupunkisuunnittelutoimiston ja liikuntatoimiston välillä oikein olan takaa.

1990-luvun kuopiolaisia mäkimiehiä

  • Mika Laitinen "Puijon jousijalka" voitti olympiakultaa 1992 joukkuemäessä ja 1995 ja 1997 voittamassa joukkuemäen MM-kultaa. Henkilökohtainen MM-pronssin saavutus 1995. Hän sai yhteensä kuusi SM-mitalia 1990–99.
  • Kimmo Savolainen kilpaili maailmancup-tasolla 1994–98, jolloin oli kahdeksan kertaa osakilpailuissa 10 parhaan joukossa. Hän otti maailmancupin normaalimäen voiton Puijolla 1996.
  • Ville Kantee voitti nuorten maailmanmestaruuden 1996. Mäkihypyn maailmancupissa parhaimmillaan kaudella 1999–2000 - kuudes. Hän saavutti kaksi osakilpailuvoittoa Puijon maailmancupissa vuosina 1999 ja 2000. Lahden MM-kisoissa 2001 oli saavutuksena kaksi joukkuehopeaa. Hän saalisti Suomen mestaruuskilpailuissa Puijolla vuonna 2000 suurmäen pronssia ja 2001 normaalimäen hopeaa.
  • Janne Väätäinen kilpaili maailmancup-tasolla kausilla 1992–2000. Sijoittui maailmancupissa kolmasti 10 parhaan joukkoon ja mm. Puijon normaalimäessä oli kolmas. Saavutuksena oli talviolympialaisten joukkuemäen viides sija vuonna 1994.
  • Janne Leskisen aktiivikilpailujakso sijoittui kausille 1990–98 pujottelun, suurpujottelun ja syöksylaskun kilpailuihin. Paras sijoitus oli alppilajien MM-kilpailuissa 1996 suurpujottelun neljäs. Hän saavutti Suomen mestaruuksia alppilajeissa kaikkiaan kuusitoista.

Maailmancupin mäkikilpailut vuodesta 1995 lähtien on tuonut Puijolle maailman parhaat mäkijoukkueet. Puijolla on nähty olympiavoittajista mm. suomalaiset Matti Nykänen, Toni Nieminen, Jari Puikkonen, Jani Soininen, Itävallan Ernst Vettori. Moninkertaisia maailmanmestareita ovat olleet mm. Saksan Dieter Thoma, Itävallan Andreas Felder, Norjan Espen Bredesen, Slovakian Primoz Peterka ja Itävallan Andreas Goldberger.

Mäkituomareita jo vuodesta 1927

Mäkikilpailussa on aina tarvittu arvostelutuomareita. Kuopion ensimmäinen arvostelutuomarikurssi pidettiin jo vuonna 1927 ja siitä lähtien aina tarpeen mukaan. Vuodesta 1957 lähtien kuopiolaiset mäkituomarit ovat järjestäytyneet omaksi arvostelutuomarikerhoksi, joka liitettiin jo samana vuonna PHS:n erilliseksi jaostoksi.

Kuopion ensimmäinen kansainvälinen mäkituomari oli Puijon Hiihtäjiä 15 vuotta johtanut ja 1945 kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Veikko Nylund. Hän sai Fis-lisenssin vuonna 1947. Nylundin jälkeen Fis-tuomareiksi ovat ylenneet mm. Lauri Pietikäinen 1952, Osmo Tolvanen 1957, Martti Boman 1958, Seppo Pelli 1963, Hannu Tuhkanen 1976, Erkki Korhonen 1976 Väinö E. Rissanen 1978,  Jorma Tuomainen 1988, Ari Reinikainen ja Juha Huopainen 1998.

Pisimmän päivätyön mäkituomarijaostossa on tähän mennessä tehnyt Seppo Pelli, joka kävi tuomarikurssin vuonna 1957 ja on siitä lähtien ollut näkyvästi tuomaritehtävissä Puijolla yli 50 vuotta. Raimo Tamminen tuli mukaan 1970 ja hänelle on kertynyt jo työvuosia mäkituomarijaostossa jo 42 vuotta ja pitkä liuta vuosia PHS:n johtokunnassa. Muita pitkäaikaisia tuomarijaoston miehiä ovat olleet Martti Boman ja Hannu Tuhkanen. Hannu Tuhkanen on ollut samalla PHS:n johtokunnassa 18 vuotta ja parikymmentä vuotta mäkijaoston puheenjohtajana ja sihteerinä. Pitkän päivätyön mäkijaoston ja tai mäkituomarijaoston tehtävissä ovat tehneet 1930-luvun kärkipään mäkimies Pentti Soininen, Toimi Reinikainen ja Lauri Toivanen – hänkin entinen mäkihyppääjä. Unohtaa ei sovi tuomaritehtävissä Puijolla vaikuttaneita Pauli Pietikäistä ja Olavi Kurosta 1950-luvun parhaita mäkimiehiä, Juhani Putkosta 1960-luvun mäkimiestä ja Ari-Pekka Nikkolan valmentajaa eikä Pirkko Laitista - mäkituomari jo vuodesta 1990.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

Kuvia Kuvia

Puijon uusi suurmäki K 120 otettiin käyttöön tammikuussa 1998. Kuva Tere Tolvanen.

 

Ari-Pekka Nikkola 1994 Puijolla. Kaksi mäkihypyn olympiavoittoa joukkuemäessä. Kuva Tapio Hartikainen/Savon Sanomat.

 

Vasemmalta Mika Laitinen, Risto Laakkonen ja Ari-Pekka Nikkola joukkuemäen MM-mitalistit. Kuva Juha Poutanen/Savon Sanomat.