1980-luku 1980-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1980-luku

Moottorit ärjyivät Puijolla

Puijon ensimmäiset MM-motocrosskilpailut järjestettiin vuonna 1982. Sitä edelsivät kaksi kertaa järjestetyt motocrossin SM-kilpailut, joista järjestävä seura Kuopion Moottorikerho sai virtaa kokeilla suuren luokan kesätapahtumaa Kuopiossa. Puijon ensimmäinen MM-motocross 125 cc keräsi yli 10 000 innostunutta katsojaa ja oli siihen aikaan yleisötapahtuma vailla vertaa. Kisat saivat paljon myönteistä julkisuutta varsinkin Keski-Euroopan medioissa, olihan järjestämisvuosi myös Kuopion kaupungin 200-vuotisjuhlavuosi.

Tuolloin 30 vuotta sitten kisajärjestäjät, 400 talkootyöläistä, rakensivat itse ja purkivat radan yhtä kisaa varten. MM-motocrosseja pidettiin Puijolla vuosina 1982–89. Lähinnä luonnonsuojelullisista syistä Moottorikerho lopetti kisojen järjestämisen.

Suuria vetonauloja olivat suomalaiset motocrossin maailmanmestarit Hannu Mikkola ja Pekka Vehkonen. Myös 1980-luvulla motocrossin MM-sarjaa kiertänyt kuopiolainen Tapio Kokkonen kuului kisakalustoon. Ulkomaisia MM-tähtiä Puijolla olivat mm. Belgian Harry Everts ja Erik Geboers sekä Italian Michele Rinaldi – kaikki moninkertaisia motocrossin Grand Prix-voittajia.

Puijon hyppyrimäkien ja tornin juurella on järjestetty aiemminkin ja motocross-ajojen jälkeen mm. autojen kansallisia sprinttikisoja.

Hiihtokisoista

Kaupunki rahoitti 1980-luvulla enemmän kuin koskaan hiihtostadionin rakentamista. Kuopio sai järjestettäväkseen vuoden 1983 nuorten MM-hiihdot, jota varten rakennettiin P 70 metrin mäki ja P 49 mäkeä korjattiin muovituksella. 1986 valmistui P 70 mäkeen muovi/jäälatu ja vuotta myöhemmin 1987 uudet hiihtohissit sekä Puijon että Antikkalan rinteisiin. Uudet P 50 ja P 22 metrin mäet rakennettiin 1989–90. Puijon pienin mäki P 22, nimettiin Seppo Pellin mäeksi legendaarisen mäkivalmentajan mukaan. 1980-vuosikymmenen satsaus Puijon hiihtostadioniin – kaksi hiihtohissiä ja 3 hyppyrimäkeä kaikkine mausteineen maksoi yhteensä 18,7 miljoonaa markkaa.

Liikuntalaki tuli voimaan 1980 alusta ja lain asetuksella määriteltiin yhteiskunnan tehtäväksi mm. luoda edellytyksiä ja olosuhteita liikunnan harrastamiselle. Kaupunki tunsi vastuunsa liikuntalain hengen mukaisesti Puijon hiihtostadionin rakentamisessa, mutta valtio ei ainakaan siinä määrin, mitä se oli Salpausselän hiihtostadionin osalta tehnyt.

Puijon kisojen vetovoima kuitenkin heikkeni 1980-luvulle tultaessa. "Kansa on kaikonnut Puijon katsomosta", kirjoitti Jakke Karjalainen Savon Sanomien urheilutoimituksen päällikkö vuonna 1981 kisaselostuksessaan. Oliko hiihtolajien maailmancup -kilpailujen aloittaminen tähän syynä? Vai se ettei olympia- ja MM-tason hiihdoissa oman maakunnan hiihtäjiä ollut nähty vuoden 1976 jälkeen? Kuopion 200-vuotisjuhliin liittyvää Puijo-show'ta iltamäenlaskun yhteydessä 1982 seurasi 15 000 katsojaa. Kaupunki kustansi nämä kekkerit.

Talvella 1983 Kuopio isännöi nuorten MM-hiihtoja. Kuopiolaisia enempää kuin maakunnan muitakaan urheilijoita ei nähty Suomen kisajoukkueessa. Sitä vastoin hiihtoladulla ihailtiin jo tulevan suurhiihtäjän NL:n Vladimir Smirnovin etenemistä Puijon maastossa. Muitakin tulevaisuuden kovia menijöitä esiintyi Puijolla kuten Vladimirin joukkuetoveri Aleksey Prokurorov, ruotsalaiset Christer Majbäck ja Torgny Mogren, vuonojenmaan Terje Langli ja Vegard Ulvang sekä tyttöjen viiden kilometrin neljäs Marjo Matikainen. Kaikki olivat myöhemmin maailmanmestareita ja olympiavoittajia. Suomen tyttöjoukkue Riikka Salonen, Marjo Matikainen ja Jaana Savolainen otti tyttöjen 3x5 km:n kultaa.

Vuosikymmenen puoliväli

Seuraavan talven 1984 kisojen vetonaulaa, kolminkertaista olympiavoittajaa Marja-Liisa Hämäläistä seurasi katsomossa vain vajaa tuhat silmäparia. 1986 Puijon 70-vuotisjuhlakisoihin edes Suomen parhaat hiihtäjät eivät tulleet. Lauantain 15 km:n kilpaa seurasi vajaa 1000 katsojaa ja sunnuntain mäkikilpailua ehkä 3000. Kisojen kuuluttaja Anssi Kukkonen totesikin allekirjoittaneelle, että kelles me kuulutetaan, kun ei täällä ole yleisöä! No voimmehan kuuluttaa kilpailijoille ja toimitsijoille näin ensi alkuun - totesin Anssille. Vuosikymmenen lopussa 1989 Puijon kisat ja SM-hiihdot olivat samassa viikonvaihteessa, mutta eri paikkakunnilla. Puijolla ei ollut osanottajia eikä yleisöä. Muutos oli valtava vaikkapa sitten vuoden 1960, jolloin kahtena kisapäivänä myytiin Puijolle 50 000 kisalippua.

Tästä huolimatta PHS oli 1987 Suomen paras hiihtolajien seura. Tämä johtui hyvin pitkälti mäki- ja alppilajien hyvästä kilpailumenestyksestä. Hiihdossa alkoi jyrkkä alamäki, mutta mäkihypyssä Puijon Hiihtoseuran vahva esiinmarssi alkoi 1979. Vuoden 1978 Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja Kari "Kaale" Ylianttila muutti työn perässä Kuopioon ja edusti kaudet 1979–83 Puijon Hiihtoseuraa. Kaalella on yhteensä viisi voittoa Puijolta. Mika Kojonkosken SM-hopea Puijon suurmäessä 1979 vain 15-vuotiaana ja Jari Pulkkisen Suomen Mestaruus suurmäessä 1980 tahdittivat puijolaiset kovaan menoon. Jari toisti SM-voittonsa 1984 tällä kertaa normaalimäessä.

Kansallisen tason puijolaisia huippunimiä olivat mm. Pertti Tuhkanen, Pertti J. Savolainen ja Tapio Mikkonen. Keijo Korhonen oli 1982 Oslon MM-kilpailuissa Suomen pronssijoukkueessa, mutta jäi Ylianttilan ja Jari Pulkkisen varjoon. Puijolaiset mäkimiehet alkoivat kiertää maailmaa. Mäkimiehiä oli milloin Jugoslavian Planicassa, Ruotsin Falunissa, Keski-Euroopan mäkiviikolla, Norjan Holmenkollenilla, Ranskan Chamonix´ssa tai Kanadan Thunder Bayssa. PHS aloitti SM-voitot mäkihypyn 4-jäsenisessä joukkuekilpailussa. Voitot tulivat 1988–2005 yksitoista kertaa peräkkäin ja joukkuemitalit 23 kertaa peräkkäin vuodesta 1985.

Mäkikotkia 1980-luvulta Puijolla

Maailman kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä Matti Nykänen voitti Puijon suurmäen v. 1981 17-vuotiaana nuorukaisena. Samaan ylsi Ari-Pekka "AP" Nikkola 1987 niin ikään 17-vuotiaana. AP otti Puijon voitot vielä peräkkäin 1988, 1989 ja 1990.  Ari-Pekalla on meriittilistallaan MM-kulta 1987 nuorten mäessä. Samana vuonna Maailmanmestaruus 1987 joukkuemäessä ja myös 1989 talviolympialaisissa. Miehellä on kahdeksan maailmancupin osakilpailuvoittoa ja maailmancupin kokonaiskilpailun kymmenes sija. Suomen mestaruudet sekä normaalimäessä että suurmäessä yhdessä Salpausselän, Puijon, Ounasvaaran ja Rukan voittojen lisäksi nostavat Nikkolan Puijon mäkimiesten ehdottomaan kunniakaartiin.

Vuosikymmenen loppupuolen puijolainen oli Risto "Rite" Laakkonen. Rite voitti Keski-Euroopan mäkiviikon toisena kuopiolaisena urheilijana. Hän oli K 82 mäen Suomen Mestari 1989 ja varmisti samana vuonna Puijon Hiihtoseuralle kaksoisvoiton kotimäessä.

Valmentajia

Kuopiossa on pitkät perinteet mäkihypyssä. Mäkihypyn valmennustyössä ne ovat vähän lyhyemmät. Kaksi valmentajaa nousee kuitenkin ylitse muiden;

  • Seppo Pelli siirtyi aktiiviurheilijasta PHS:n ensimmäiseksi valmentajaksi. Samalla hänen toimintansa arvostelutuomarina, talkoomiehenä ja järjestöjohtajana hakee vertaansa. Pelli on ollut valmennustehtävissä 1956 lähtien aina vuoteen 1991. Arvostelutuomaritehtävissä hän on ollut vuodesta 1957 lähtien ja on edelleen. Koko 1980-luvun Puijon huippunimet Mika Kojonkoskesta ja Jari Pulkkisesta Risto Laakkoseen olivat valmentaja Seppo Pellin taidon näytettä. A-valmentajaseminaarin Pelli suoritti Vuokatin Urheiluopistossa 1973.
  • Mika Kojonkoski mäkihyppääjänä kiersi maailmancupia 1984–87, parhaimmillaan cupin yhteistulosten viideskymmenes.  Hän on toiminut Suomen, Itävallan ja Norjan mäkimaajoukkueiden päävalmentajana, 1990-luvun lopulla Itävallassa ja 2002–2011 Norjassa. Maailmancupin kisojen saanti Puijolle 1990-luvun puolivälissä kuuluu Kojonkosken meriitteihin.

Se, että PHS nousi 1987 Suomen parhaaksi hiihtolajien seuraksi ja suurmenestykseen 1980- ja vielä 2000-luvun alussa, johtui parantuneista olosuhteista Puijolla. Osuutensa on myös tiimityössä, jota Puijon mäellä ja kuntosaleilla olivat tekemässä mm. Juhani Putkonen, Eino Heiskanen, Sakari Räsänen, Seppo Bergström, Pauli Pitkänen, Tapio Pitkänen, Raimo Laitinen ja Kalevi Pasanen.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

Kuvia Kuvia

Puijon kisat v. 1981. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

 

Linkki Youtube-klippiin Puijo MM-motocross 125cc vuodelta 1982.

 

Talvella v. 1983 Kuopio isännöi nuorten MM-hiihtoja. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

 

 


Seppo Pelli aktiiviurheilijasta PHS:n ensimmäiseksi valmentajaksi. Kuva Seppo Pelli.

 

 

Risto Laakkonen 1988 Puijolla. Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja 1988-89. Kuva Savon Sanomat, kuva-arkisto.