1970-luku 1970-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1970-luku 

Vuosikymmentä voidaan pitää kuntoliikunnan esiinmarssina. Ensimmäiset liikuntapoliittiset neuvottelupäivät pidettiin 1966 Helsingin Dipolissa. Siellä viitoitettiin kuntourheilutoiminnan käynnistyminen Suomessa. Kuopioon oli perustettu 1968 väliaikainen kuntoliikuntatoimikunta ja jo seuraavana vuonna toimikunta sai virallisen aseman kaupungin organisaatiossa. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin liikunnanopettaja Matti Karttunen ja sihteeriksi vuoden 1969 alusta kaupungin urheiluohjaajaksi valittu Kyösti Miettinen.

Miltei ensitöikseen uusi kuntoliikuntatoimikunta paneutui uusien ulkoilureittien saamiseksi kaupunkiin. Katseet kohdistuivat luonnollisesti Puijon alueeseen. Kuitenkin tarvittiin suunnitelma reittien rakentamiseksi. Nopeasti saatiin tilanne kartoitettua ja vuonna 1970 valmistui suunnitelma Kuopion ulkoilu- ja virkistysreiteiksi. Kuopiossa oli alkanut uusi aikakausi. Maanteiltä ja kovilta kaduilta siirryttiin joustaviin ja vaihteleviin maastoihin. Syntyivät pururadat ja kuntolenkit lenkkeilijöiden, kuntoilijoiden ja kilpaurheilijoiden käyttöön:

  • Saarijärven purupolku
  • Särkiniemen pururata
  • Tervaruukin ulkoilumaja ja reitti
  • Keilankannan talvinen kansanhiihtolatu
  • Puijon valaistu 5 km:n hiihtolatu
  • Puijon kiintorastiverkosto

Viimeistään Puijon valaistun ladun valmistuttua alettiin ymmärtää, että Puijon alue on sijaintinsa vuoksi kuopiolaisille merkittävä ulkoilualue. Sinne kohdistui enenevässä määrin tarpeita hiihto-, kävely-, suunnistus- ja mm. kiintorastiverkoston rakentamiseksi. Toisaalta Puijon matkailupalvelut ja luonnonsuojelualueen säädökset tulivat vastaan. Puijon luonnonsuojelualueen käyttösuunnitelman tarkistus aloitettiin 1974 yhdessä kaupungin liikuntatoimen ja Kuopion Luonnonystäväinyhdistyksen kanssa. Työryhmän puheenjohtajana oli Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen edustajana rehtori Matti Karhunen ja kaupungin liikuntatoimen edustajana urheiluohjaaja Kyösti Miettinen.

Puijon luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset saatiin valtuustotason päätökseen 1983. Siinä liikkuminen ohjataan pääsääntöisesti olemassa oleville ulkoilureiteille. Rakentamishankkeet suunnitellaan ja hyväksytetään maanomistajalla ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksella. Uusien urheilu- ja liikuntapaikkojen sijoittuminen luonnonsuojelualueelle edellyttää aina erillisen suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa.

Latuhöylät tulevat

Puijon kisa-alueen uusi rakennus,maalitoimisto, saatiin 1972. Samana talvena Puijon kisojen miesten 15 kilometrillä oli 195 osanottajaa. Silloin alettiin hiihtolatujen teko moottorikelkan perässä hinattavalla latuhöylällä. Juvalaiset yrittäjät toivat Puijolle nimenomaan tähän kilpailuun upouuden latuhöylän.

Tämä ohuesta teräslevystä valmistettu latuhöylä osoittautui melko köykäiseksi kapistukseksi kohdatessaan Puijon rinteessä jäätyneen kannon. Mutta joka tapauksessa kaupungille oli tullut tästä eteenpäin vastuu niin kilpa- kuin kuntohiihtolatujenkin ylläpitoon. Kolme vuotta myöhemmin 1975 tulivat jo "rinnetampparit" hiihtolatujenkin tekoon. Ensimmäinen Kuopion rinnehoitokone ostettiin Tukholman esikaupunkialueen jätteiden kaatopaikan hiihtokeskuksesta. Nuorten MM-hiihtojen aikaan 1982 ihailtiin jo hiihtoladuillakin Kässbörer- latukoneen erinomaista jälkeä.

Puijon pikkumäkeen saatiin muovit 1976 – merkittävä parannus kesäharjoittelua varten. Kaksi vuotta myöhemmin 1978 suurmäen käyttöön tuli uusi tuomaritorni.

Yleisö ja hiihtäjät vähenevät

Yleisön vähyys Puijon kisoissa alkoi puhuttaa vuodesta 1973 lähtien. 1976 hiihdettiin 50 kilometriä Puijolla viimeisen kerran. Aloitus oli ollut 1916. Kansainvälinen kilpailukalenteri oli tiukentunut eikä ulkomaalaisia enää helpolla saanut Puijolle hiihtämään. Voidaan sanoa, että kansainvälinen kilpailukalenteri vei ulkomaiset osanottajat, varsinkin hiihtäjät. Kotimaiset hiihtäjätkään eivät enää arvostaneet Puijon viisikymppisiä.

Puijon kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Veikko O. Vuorikari totesi 1977: " Koska kilpailujen järjestäjät joutuvat maksamaan kilpailijoiden matkakustannukset kotimaasta kilpailupaikalle, ei järjestelytoimikunnalla ole tähän varoja." Toisaalta samana vuonna Falunin ja Kokkolan hiihdot kilpailtiin samaan aikaan Puijon kanssa.

1970-luvun kotimaiset huiput Puijolla

  • Juha Mieto "Mietaan Jussi", olympiavoittaja 1976 4x10 km viesti, maailmancupin voittaja kaksi kertaa, olympiapronssia 1972, hopeaa 1974, 19 Suomen mestaruutta. Puijolla 15 km:n voittaja 1972, 1973, 1975, 1978, 1985 ja 30 km:n voittaja 1978.
  • Marjatta Kajosmaa, olympiahopeaa 1972 5 km:llä ja viestissä, pronssia 10 km:llä. Vielä 1976 olympialaisissa viestihopeaa. MM-hiihdoissa 1970 10 km:n hopea ja viestin pronssi. Puijolla naisten 10 km:n voittaja 1973, 1974 ja 1975.
  • Rauno "Rane" Miettinen, neljä kertaa olympialaisissa - 1972 olympiahopeaa. MM-kisoissa 1978, 1982 ja 1984. Holmenkollen-voittaja 1969, 1971, 1972, 1973 ja 1978.  Yhdistetyn voitot Puijolla 1968, 1971, 1973, 1975, 1977 ja 1982.
  • Helena "Hellu" Takalo, olympiakultaa 1976 5 km, 3 olympiahopeaa 1972 ja 1976, olympiapronssia 1980, kaksi MM-voittoa 1978. Suomen mestari 1971, 1975, 1976, ja 1978 5 kilometrillä ja 1976 sekä 1979 10 km:llä. Puijolla 10 km:n voitot 1976 ja 1978.
  • Hilkka Riihivuori, olympiahopeaa viestissä 1972 ja 1976, MM-hopeaa 1980 5 km:llä ja 10 km:llä. MM-kultaa 1978 viestissä ja hopeaa 5 km:llä ja 10 km:llä. MM-pronssia 1982 10 ja 20 km:llä. Puijolla 1977 ja 1982 10 km:n voitot.
  • Harri Kirvesniemi, maailmanmestari 15 km:llä 1989, 6 olympiapronssia, joista 5 viestissä ja 15 km:llä 1984. MM-hopeaa viestissä 5 kertaa. Puijolla 15 km:n voitot 1979 ja 1980. 1982 30 km:n voittaja.
  • Marja-Liisa Kirvesniemi Suomen kaikkien aikojen menestynein naisurheilija ja  kolminkertainen olympiavoittaja 1984; 5, 10 ja 20 km sekä viestin pronssi. MM-kilpailuissa 1978 viestikulta, 1989 10 km:n ja viestin voittaja. 30 SM-kultaa ja 46 SM-mitalia. 1983 maailman Cupin voittaja. Puijolla naisten 10 km:n voittaja 1979, 1980, 1984 ja 5 km:n voittajaa 1985.  
  • Yksittäisiä Puijon voittoja mm: Arto Koivisto 1974 15 km, Kalevi Laurila 1976 15 km ja 1978 Tapio Räisänen suurmäen voittaja.
  • Eero Happonen Puijon pujottelukilpailun toinen 1974 ja voittaja 1975 ja 1977.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

Kuvia Kuvia

Puijon suurmäki ja pujottelurinne v. 1977. Kuva Lauri Pohjakallio.

 

Juha Mieto 1973 Puijolla. Olympiavoittaja 1976, SM-kultaa 19 kertaa. Kuva Savon Sanomat kuva-arkisto.

 

Marja-Liisa Kirvesniemi 1981, os. Hämäläinen. Kolminkertainen olympiavoittaja. 30 SM-kultaa. Kuva Olli Herranen/Savon Sanomat.