1960-luku 1960-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1960-luku

1960-luvun alussa voitiin todeta, että Kuopion talviurheilu oli keskittynyt kaupungin liepeillä kohoavan Puijon ympärille, jossa sijaitsevat Suomen suurin hyppyrimäki, pienempi harjoitusmäki, pujottelurinne, hiihtohissi ja kuulu Antikkalan mäki. Puijon jokavuotiset talvikisat kuuluivat maamme tärkeimpiin hiihtotapahtumiin ja keräsivät aina suuren yleisöjoukon seuraamaan hiihto- ja mäkimiesten kamppailuja. Kaupungissa toimi 22 urheiluseuraa, jotka kaikki halusivat kernaasti esittää omia toivomuksiaan urheilupaikkojen kehittämiseksi ja uusien urheilupaikkojen rakentamiseksi.

Kaupungin liikuntaneuvojen virkaan 1953 valittu Asser Markkanen toteutti jo 1950-luvulla tehokasta valintamenetelmää urheilupaikkojen toteuttamisohjelmassa: käyttöön otettiin urheiluseurojen yhteiset neuvottelut. Urheilu- ja kulttuuritalohanke kävi kuumimmillaan 1956, koska sisäurheilutiloista oli huutava pula. 1962 urheiluväen pienoisparlamentti selvitti kaupunginarkkitehti Tapio Ritvasen johdolla 4-vuotissuunnitelmaa Puijonlaakson urheilukeskuksen rakentamiseksi. Sinne pitäisi saada kentät jalka- ja pesäpalloilijoille ja heittäjille sekä ulkoharjoituspaikka voimistelijoille. Hiihtostadionin läheisyyteen voitaisiin rakentaa myös urheilutalo.

1963 alkoi kansanurheilu nostaa päätään. Hiihtolatu – kansanurheilun valtatie, otsikoivat Savon Sanomat ja Savo-lehti. Tuohon aikaan oli kolme kansanhiihtolatua: Ensimmäinen vei Puijon merkkikiveltä oli 10 km:n latu Valkeisen hiihtomajalle. Toinen latu kulki ohiajotien varresta (nykyinen Kuopio-hallin paikka) punaisen ladon luota 20 km Puijonsarven kautta Valkeisen hiihtomajalle. Kolmas reitti oli Rättimäen alikäytävän läheltä 15 km:n latu Neulaniemen vaihtelevaan maastoon ja Viinaniemen leirialueen kautta. Kansanhiihtolatu alettiin merkitä punaisin Kansanhiihto-kyltein maastoon ja taukopaikoille, aluksi Valkeisen hiihtomajalle. Sittemmin Tervaruukin hiihtomajalle ja Keilankantaan ilmestyivät kansanhiihdon suorituskirjat. Innokkaimmat hiihtäjät suksivat talvisin 1000 kilometrin hiihtosuorituksia.

Eri yhteyksissä käydyissä neuvotteluissa todettiin 1963, että kaupungin tärkein seuraava urheilurakennus on uimahalli. Muun muassa 1966 kaupunginvaltuusto päätti 25 metrin uimahallin rakentamisesta. Kaupunginjohtaja Luukkosen voimakkaan painostuksen jälkeen uimahalli toteutettiinkin sitten 50-metrisenä, jota myöhemmin paljon kiiteltiin. Uimahalli avattiin 4.9.1969.

1964 urheilulautakunta esitti kaupunginhallitukselle Puijon ja Puijonlaakson urheilualueen suunnittelutoimikunnan perustamista. Vasta vuonna 1967 sellainen perustettiinkin, puheenjohtajaksi kutsuttiin kaupunginjohtaja Eino Luukkonen. Toimikuntaan oli valittu sen ajan arvovaltaista väkeä mm. apulaiskaupunginjohtaja, kaupunginarkkitehti, kaupungininsinööri ja urheilulautakunnan puheenjohtaja sekä edustus Puijon Hiihtoseurasta ja Kuopion Matkailijayhdistyksestä. 1969 suunnittelutoimikunta esitti jäähallin rakentamista Puijon hiihtostadionin välittömään läheisyyteen, joten se samalla voisi palvella mm. Puijon kisoja. Puijon kehittämiseksi oli järjestetty pohjoismainen arkkitehtikilpailu, jonka voitti helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Gunnar Kolinen & Matti Rotko.

Puijoa toki kohennettiin tälläkin vuosikymmenellä: 1963 suoritettiin pujottelurinteen parannus, 1964 Antikkala sai sompahissin, 1966 rakennettiin pujottelurinteen ja suurmäen valot ja 1967 hiihtostadionin huolto- ja saunarakennus, jota kutsuttiin nimellä "Okun fysiikaalinen hoitolaitos" rakentajansa Osmo Tolvasen mukaan.

1960-luvun kovia hiihtonimiä Puijolla

  • Pavel Kolzin ensimmäinen ei – pohjoismainen olympiamitalisti. 1956 Olympialaisten 30 km:n pronssimies, viestikulta ja 15 km:n kolmas. 1958 Holmenkollenin 15 km:n ja 50 km:n voittaja. MM-kisoissa 1958 3 pronssia.
     
  • Alevtina Kolzina – edellisen vaimo, olympiavoittaja 1956, 1964 ja 1968. 8-kertainen MM-mitalisti Alevtina voitti Puijolla 1966.
     
  • Maria Gusakova olympialaisissa 1960 10 km:n voittaja, viestissä hopeaa. 1964 10 km:n kolmas. MM-kultaa viestissä 1962, 10 km:n hopeaa ja 5 km:n pronssi. Maria oli ensimmäinen neuvostoliittolainen voittaja Puijolla 1958.
     
  • Harald Grönningen 1960 olympia- hopeaa, 1964 Olympialaisissa 15 ja 30 km:n hopeaa ja 1968 15 km:n kulta.
     
  • Gjermund Eggen 1966 Oslon MM-kisojen 15 km:n ja 50 km:n voittaja, kolminkertainen maailmanmestari.
     
  • Eero Mäntyranta oli mukana 4 kertaa olympialaisissa: kolme olympiakultaa 1960 ja 1964. Kaksi olympiahopeaa 1964 ja 1968. Kaksi olympiapronssia 1968 ja kaksi MM-kultaa 1962 ja 1966. SM-kisoissa 5 voittoa. Sai ainoan voittonsa Puijolla 1968.
     
  • Osmo Karjalainen SM-kisojen 15 km:n voittaja 1969 ja 1971. 30 km:n voittaja 1971 ja 1972. Puijon kisojen 15 km:n voittaja 1966 ja 1970. Salpausselän, Rukan, Holmenkollenin ja Ounasvaaran voittaja.
     
  • Odd Martinsen olympiavoittaja 1968 viestissä ja 1968 olympiahopeaa 30 km:llä. Moninkertainen Puijon kävijä.
     
  • Vjatseslav Vedenin 1968 30 km:n kulta. 1972 30 km:n ja viestin olympiakulta. MM-kultaa 1970 30 km:llä ja viestissä.
     
  • Franco Nones 1966 ensimmäinen Keski-Eurooppalainen olympiavoittaja 1968 Olympialaisten 30 km:llä. Pronssia MM-viestissä 1966. Yllätti suomalaiset Puijolla 1965 ja uudelleen 1967.
     
  • Galina Kulakova 1969 Puijon naisten 10 km:n voittaja – otti sittemmin 18 olympia- ja MM-mitalia hiihtourallaan.

1960-luvun mäkikotkat

  • Pauli "Pali" Ukkonen piti 1960 – luvulla yllä kuopiolaisten mäenlaskumainetta. 1961 Holmenkollenin kuudes ja Salpausselän neljäs. 1964 Puijon neljäs, 1965 Puijon toinen. Ounasvaaran voittaja 1965.
     
  • Juhani "Rönä" Ruotsalainen nousi 18-vuotiaana Sveitsin mäkiviikon voittajaksi 1967. 1964 SM-kilpailujen kolmas ja Salpausselän viides. Oli SM-kilpailuissa 1965 toinen ja Ounasvaaran voittaja. Grenoblen esiolympialaisissa Rönä oli neljäs ja samana vuonna Falunin viides. Omassa mäessä Puijolla Rönä oli 1967 viides,1968 ja 1972 toinen.

Olympia- ja MM-tasoilla eivät kuopiolaiset mäkikotkat menestyneet.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

Kuvia Kuvia

Mäkileiriläisiä Puijon Majalla: Oikeasta reunasta alkaen Antti Hyvärinen, Aarne Hakkarainen, Pauli Ukkonen, Hemmo Silvennoinen ja Veikko Kankkonen sekä muita ajan kärkinimiä. Kuva Eino Malm.

Pienoismalli Puijon alueesta, Pohjoismainen arkkitehtikilpailu 1967. Kuva Tere Tolvanen.

 


Eero Mäntyranta 1966 Puijolla. Kolme olympiakultaa. kaksi MM-kultaa, viisi SM-kultaa. Kuva Savon Sanomat, kuva-arkisto.