1950-luku 1950-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1950-luku ja Puijon mäkimiehet

1950 – luvulla Puijo oli kovassa maineessa. Olavi Kuronen tuli kansalliseen tietoisuuteen vuonna 1946 ja hyppäsi Puijon mäessä vuonna 1951 yli 90 metriä. Tästä hypystä tuli pitkä-aikainen Puijon talvikisojen kisatunnus. Kuronen oli jo 1950 yhdessä Pietikäisen veljesten kanssa SM-kilpailuissa: Olavi K voitti, Aatto ja Matti seuraavina. Samana talvena Kuronen voitti Yhdysvaltojen mestaruuden Minnesotan osavaltiossa. Sveitsin mäkiviikolla 1951 Matti voitti mäkiviikon – Kuronen oli neljäs. Suomen mestaruuskilpailuissa 5. – 7.1954 Kuopiossa ratkaistiin paikat Falunin MM-kilpailuihin. Olavi Kuronen oli mäessä toinen Antti Hyvärisen jälkeen ja pääsi kisoihin. Falunin sankariksi nousi kuitenkin saman mäkiseuran edustaja Matti Pietikäinen. Kuronen oli kilpailun kolmastoista. Rakennusmestari Kuronen oli aktiivinen järjestömies – Puijon Mäkiseuran ja sittemmin Puijon Hiihtoseuran mäkijaoston puheenjohtaja.

Puijon Hiihtoseura perustettiin 2. joulukuuta 1954 jatkamaan Puijon Hiihtäjien (PH) ja Puijon Mäkiseuran (PMS) työtä. Puheenjohtajaksi valittiin sotilaspartiohiihtäjänä kaksi kertaa olympiakisoissa ollut Eino Kuvaja.

Matti Pietikäinen lopetti maailmanmestarina. Hän ei enää seuraavana talvena lähtenyt mäkeen. Puijon Hiihtoseuralla oli kuitenkin perintöprinssi, joka jatkoi Pietikäisen veljesten ja Kurosen linjaa maailman parhaiden joukossa. Talvella 1955 Saksan - Itävallan mäkiviikon voittajaksi nousi Puijon Hemmo Silvennoinen. Silvennoinen saavutti mäkiviikon voiton lisäksi toisenkin kansainvälisen menestyksen: hän voitti Oberstdorfin lentomäkiviikon. Cortinan olympialaisissa 1956 Silvennoinen oli mäen kymmenes.

Olavi Kurosen sijoitukset Puijolla:           Hemmo Silvennoisen sijoitukset Puijolla:

-1946 kolmas                                        -1956 voittaja
-1948 kolmas                                        -1961 kolmas
-1949 toinen                                          -1962 kolmas
-1950 voittaja
-1951 voittaja
-1952 toinen
-1956 voittaja

Puijon hiihtohissi rakennettiin 1956 vajaat 100 metriä Suurmäestä kaupunkiin päin ja seuraavana vuonna hissin viereen P 50 metrin mäki. Seuraavana vuonna valmistui uusi tuomaritorni Puijolle ja 1958 P 30 metrin Telkkisten mäki. Tämän vuosikymmenen viimeisenä vuonna valmistui mäki Huuhanmäelle – oli palattu vuoden 1901 jäljille, mutta mäessä oli nyt vauhtitorni ja alastulorinne.

Puijon Urheilukeskus syntyy

Uuden hyppyrimäen valmistuttua Puijon hiihtokeskus muodostui valtakunnallisesti tärkeäksi urheilupyhätöksi:

  • Kuopiolaisia urheiluvaikuttajia oli noussut valtakunnallisiin luottamustehtäviin. Suomen Olympiayhdistykseen valittiin Veikko Nylund, Puijon Hiihtäjien ensimmäinen puheenjohtaja, joka oli ollut koko ikänsä mukana urheilutoiminnassa. Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäseninä mm. Erkki Penttilä, Eino Kuvaja, Tauno Juurtola ja Tor Sjöstedt olivat saaneet kuopiolaisten äänen kuuluviin vuodesta 1936 lähtien. Nämä ja monet muut hiihtovaikuttajat istuivat myös SVUL:n Pohjois-Savon piirin jaostoissa tai johtokunnissa ja kaupungin urheilulautakunnassa, jota kautta saatiin vaikutusta hiihtoasioiden eteenpäin viemiseksi.
     
  • 1940 Kuopio haki Olympiakisojen kisaisännyyttä yhdessä Hiihtoliiton ja Puijon Hiihtoseuran kanssa. Puijon 50 km 1946 oli ehkä kovin kilpailutapahtuma Puijon historiassa: Tapahtumaa seurasi 14.000 katsojaa hiihtoalueella ja osin maastossa. Kilvan voittaja oli Matti Lähde (KPU) sitten tulivat Nils "Mora-Nisse" Karlson  Ruotsin hiihtokuningas, Benjamin Vanninen, Tauno Kirves, Anders Törnqvist Ruotsi, Pekka Vanninen, August Kiuru ja Jussi Kurikkala - kaikki olympiamitalisteja tai maailmanmestareita. Urheilu oli yksi yhdistävä tekijä ja kansa halusi vastapainoa ankeille oloille ja sai kaipaamaansa viihdettä. Mäessä Kouvolan Lasse Johansson kukisti Puijon omat pojat ja muutkin kansainväliset tähdet.
     
  • Kisatunnelma syntyi siitä, että yleisö meni kävellen tai hiihtäen keskikaupungilta tai maakunnasta mäelle tai kilpailupaikalle. 1952 Puijon kisojen viikonloppuna junat toivat vaunulasteittain yleisöä etelästä ja pohjoisesta Kuopioon. Kaupungin hotellit oli varattu viimeistä sijaa myöten Puijon kisoja varten jo edellisenä kesänä. Innostusta pitivät yllä oman maakunnan miehet ja naiset, jotka vuodesta toiseen niin ladulla kuin mäessä löivät muun suomen ja muun maailman mestarit.
     
  • Vuoden 1951 kisan kruunasi mäkikilpailu. Hiihtoliiton entinen puheenjohtaja totesi: "Paras mäkikilpailu, minkä olen koskaan nähnyt". Tauno Luiro - ME-mies (139m) - ponnisti Puijolla 95,5 metriä, tosin vain harjoituksissa.

Puijon loistoaikoina: 1949 mäen vihkiäiskilpailuissa myytiin 25.000 lippua, 1955 noin 30.000 katsojaa ja 14 ulkomaista osanottajaa, 1957 sunnuntain mäkikilpailua seurasi 30.000 katsojaa, 1959 myytiin olympiakatsastuksiin 40.000 kisalippua. Puijon talvikisojen kaikkien aikojen yleisöennätys oli vuonna 1960: Kahtena kisapäivänä myytiin 50.000 kisalippua. Kilpailijoita oli 449 ja ohjelmassa mm. 20 km:n ampumahiihto.

Puijo ja Kuopio olivat olleet SM-hiihtojen isäntänä 1917, 1921, 1925, 1933, 1948, 1954, ja 1958

UKK oli vieraana Puijolla 1957, 1967, 1975 ja 1978.

Vuonna 1957 laajennettiin pujottelurinnettä kilpailusääntöjä vastaavaan kuntoon. Alueelta kaadettiin mm. 120 puuta pujottelurinteen laajentamiseksi. Aivan vuosikymmenen lopulla suoritettiin suurmäen katsomon laajennustyöt niin, että noin 20.000 katsojalla saatiin esteetön näkyväisyys hyppyrimäkeen.

 Liki 70 vuoden aikana Kuopionlahdelta (1879), Kotkankalliolta (1881) ja Huuhanmäeltä (1901) alkanut hiihto- ja mäkikilpailujen järjestäminen oli siirtynyt Raviradan (1915), Pappilanpellon (1935) ja Peipposen rinteen (1911) kautta Puijon mäelle ja monttuun. Oli syntynyt käsitteet Puijon kansainväliset talvikisat ja Puijon Hiihtokeskus.

1950-luvun kovat hiihtonimet Puijolla

  • Veikko Räsänen "Räsä-Ukko", kaksi kertaa Olympialaisissa ja MM-kisoissa, SM-kultaa 1954, moninkertainen Puijon sankari. 1951 15 km:n toinen, 1952 voittaja, 1953 15 km:n toinen, 1956 15 km:n voittaja 1959 15 km:n toinen ja 1960 50 km:n toinen
     
  • Arto Tiainen "Tintti", Olympiahopeaa viestissä ja pronssia 50 km:llä 1964. Voitti SM-kultaa 15 km kerran 1958, 30 km:llä 1960, 1961 ja 1963.  SM-kultaa 50 km:llä 1960, 1962, 1963 ja 1968. Holmenkollen - voitot 50 km:llä 1964 ja 1965, 9 voittoa Puijolla: 1957 50 km:llä voitto, 1960 voitot 15 km ja 50 km, 1961 50 km:n voittaja, toinen 15 km:llä, 1963 15 km:n voittaja 50 km:n kakkonen, 1964 15 km:n voittaja ja 1965 50 km:n toinen.
     
  • Viljo Pesonen Kiuruveden Jänne Olympiaedustaja 1952 Oslossa, 1948 15 km:n voittaja ja 1949 15 km:n kolmas.
     
  • Pekka Kuvaja kahdesti Olympialaisissa, ensimmäinen ulkomainen Vasa-hiihdon voittaja, Puijolla 50 km:n voittaja 1950 ja 1951.
     
  • Paavo Lonkila Kiuruveden Jänne, Olympiavoittaja Oslossa 1952, MM-hopeaa 1950, Puijolla 1949 ja 1950 15 km:n voittaja ja 1954 15 km:n toinen.
     
  • Veikko Hakulinen, 2 kertaa maailmanmestari ja 3-kertainen olympiavoittaja, nelinkertainen Suomen Mestari ja Puijolla 1951 50 km:n kolmas, 1955 15 km:n voittaja.
     
  • Viljo Vellonen Savonlinnan Jyry ja Hiihtoseura, MM-hopeaa 1950 ja SM-kulta 1949, talven 1955 "hiihtokuningas" Puijolla 1955 50 km:n kolmas.
     
  • August Kiuru Olympia hopeaa 1948 ja 1956, MM-kultaa 1954, Suomen mestari 1946, 1948 ja 1950 Puijon 50 km:n voittaja 1956.
     
  • Eero Kolehmainen, "Hämytsaaren isäntä", Anttolan Urheilijat, Olympiahopeaa 1952 Oslossa, MM-kisoissa kaksi kertaa, Puijolla 1954 50 km:n voittaja, 1957 50 km:n kolmas, 1958 50 km:n voittaja, 1960 50 km:n kolmas.
     
  • Niilo Väisänen Suonenjoen Vasama 15 km:n voittaja 1957.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.