1940-luku 1940-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1940-luku, sotavuosista rauhan aikaan

Sotavuosien aikaan ei voitu ajatellakaan uuden hyppyrimäen tai minkään muun urheilupaikan rakentamista. Toki kilpailuja järjestettiin esimerkiksi välirauhan aikana. Mutta kun oli päästy rauhan oloihin, alkoivat mäkimiehet voimakkaasti elää suurmäen toivossa. Tällaista oli väläytetty vuoden 1940 Olympialaisten isännyyttä haettaessa v. 1937. Lisäksi kaupunkiin oli perustettu liikuntaneuvojan virka, johon tehtävään oli valittu intohimoinen hiihtomies, voimistelunopettaja Tauno Juurtola.

Tuohon aikaan Valtion Urheilulautakunta myönsi varoja vain urheiluseuroille. Niinpä mäkitoimikunta jätti avustushakemuksen teon hiihtoa harrastaville seuroille. Mäen kustannusarvio oli 12 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi oli mm. maan lunastuskustannuksia, tonttien korvauksia ja kaupunki - Julkulan tien siirto. Rakennustoimikunnassa oli kaupungin edustajien lisäksi edustus Kuopion Poliisi-Urheilijoista, Puijon Hiihtäjistä, Kuopion Kisa Veikoista ja Kuopion Riennosta.

Uuden mäen vihkiäiskilpailut pidettiin yhteistyössä Puijon Talvikisojen kanssa 19.–20.3.1949. Mäki maksoi silloista rahaa noin 20 miljoonaa markkaa. Puijon suurmäen avaushypyn suoritti Väinö Tiihonen "Puijon peipponen". Sama mies hyppäsi avaushypyn Puijon ensimmäisessä mäessä 20 vuotta aikaisemmin. Itse kilpailussa Matti Pietikäinen teki Suomen mäkiennätykseksi 86 metriä.

Pietikäisen kolmen veljeksen saavutussarja mäkihypyssä oli vuosina 1941 – 1954 nautittavaa:

  • maailmanmestaruus
  • Salpausselän voitto
  • viisi Suomen mestaruutta
  • viisi voittoa Puijolla
  • kolme voittoa Ounasvaaralla.

Veljeksistä vanhin Lauri voitti Suomen mestaruudet 1941 ja 1942. Aatto "Kiplo" oli mestari 1945 ja 1952. Nuorimman Matin vuoro oli voittaa Suomen mestaruus 1948 ja Puijon mäen vihkiäiskilpailu 1949. Matti oli mukana jo 9-vuotiaana hyppäämässä Puijon vanhasta mäestä. Matin uran huippuhetkiä oli kahdeksan kilpailun kiertue Yhdysvalloissa. Hän oli seitsemässä kilpailussa 3 parhaan joukossa. Teki mm. siihen asti pisimmän hypyn maailmassa 88 metriä. Matti Pietikäinen hyppäsi Sankt Moritzin Olympiakisoissa 1948 neljänneksi ja oli ensimmäinen suomalainen mäkihypyn maailmanmestari vuonna 1954.  Falunin sankari, kuopiolainen peltiseppä oli uhkarohkea mutta taitava mäkimies.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

Kuvia Kuvia

Alppihiihdon isä Erkki Penttilä vauhdissa Puijon rinteessä v. 1941. Kuva Kuvaamo Iiris.

Lauri Pietikäinen voitti SM-kisat vuosina 1941 ja 1942. Kuva Pietikäisten sukuseura.