1930-luku 1930-luku

HIIHDON, YHDISTETYN JA MÄENLASKUN HISTORIAA KUOPIOSSA

1930-luvun huomattavimmat kuopiolaisurheilijat

  • Martti "Make" Uosikkinen (1909–1940) oli 1930-luvun suurimpia suomalaisia urheilijoita. Make oli Puijolla nopein 1936 sekä pujottelussa että syöksylaskussa (maamme ensimmäinen syöksykilpailu). Seuraavana kesänä hän kuului Berliinin olympiakisojen joukkuevoimistelun Suomen joukkueeseen - sijoitus pronssia ja voimistelun 12-ottelussa hän oli viides. Make oli aloittanut mäkihyppääjänä Puijon kisoissa jo 19-vuotiaana 1929, sijoitus neljäs. Tämä Sortavalan seminaarista valmistunut voimistelunopettaja kirjoitti pujottelun valmennusoppaan "Mutkamäenlasku Suomessa" haettuaan ensin mutkamäenlaskun oppia Norjasta.                                                       
    Maken elämä päättyi sankarikuolemaan talvisodassa 30-vuotiaana luutnanttina Kollaalla 1940 - neljä päivää ennen aselepoa. Elämään jäivät luutnantin viimeiset sanansa miehilleen - Muistakaa, että Kollaa kestää...
  • Eelis Uosikkinen voitti Suomen mestaruuden mäessä ja yhdistetyssä 1930 sekä yhdistetyn uudelleen 1931. Hän harrasti myös pujottelua ja syöksylaskua. Eelis oli Suomen ensimmäisissä pujottelukilpailuissa Puijolla 1934 toinen – paras suomalainen ja syöksylaskun ensimmäisissä SM-kilpailuissa Puijolla 1937 seitsemäs. Yhdessä Väinö Tiihosen kanssa he hyppäsivät 1930 Puijolla siihen asti Suomen pisimmän hypyn 45 metriä.
     
  • Eerikki (Erkki) Ultimus Penttilä (1905–2004) voitti 22-vuotiaana v 1928 Salpausselän 10:n sekä 50 km:n kilpailut. Asui Kanadassa 1928 – 1933. Palattuaan Suomeen aloitti tarmokkaan työn alppihiihdon pioneerina Suomessa. Ensimmäisissä alppihiihdon SM-kilpailuissa voitti kaikki kolme lajia – pujottelun, syöksyn ja alppiyhdistetyn. Penttilä on ainoa hiihtäjä, joka on voittanut Salpausselän kisoissa sekä maastohiihdon että alppihiihtokilpailun.
     
  • Väinö Tiihonen (1912–1957) legendaarinen Puijon Peipponen edusti Suomea olympiakisoissa Garmisch Partenkirchenissa 1936 ja Lahden MM-hiihdoissa 1938. Puijon ensimmäisen mäkikilpailun avaushypyn teki 27. tammikuuta 1929 16-vuotias Väinö Tiihonen ja oli samalla yleisen sarjan kilpailujen nuorin voittaja. Puijon kisoissa 20. maaliskuuta 1949 avaushypyn hyppäsi sama mies, joka oli 20 vuotta aikaisemmin avannut Puijon ensimmäisen hyppyrimäen. Puijon Peipposen kunniataulu Puijolta on mahtava Puijon kansainvälisten kilpailujen voitot vuosina 1931, 1932, 1936 ja 1938.
     
  • Veikko Iivanainen (1915–1949) oli 18-vuotiaana mäen ja yhdistetyn voittaja poikien talvipäivillä 1931.  Oli kahdesti Suomen mestari mäkihypyssä vuosina 1933 ja 1937 ja Salpausselän voittaja. Puijolla mäkivoitot tulivat vuosina 1933, 1934, 1935 ja 1939.
     
  • Eino Kuvaja (1906–1975) voitti Puijon kisojen ensimmäisen yhdistetyn kilpailun 1929. Hän oli sotilaspartiohiihtäjänä kaksi kertaa olympiakisoissa – hopeaa Sankt Moritzissa 1928 ja Garmisch Partenkirchenissa 1936. Järjestöjohtajana everstiluutnantti Kuvaja oli mm. PH:n ja sittemmin Puijon Hiihtoseuran puheenjohtajana 1956–1965 sekä piirin hiihtojaoston puheenjohtajana 1938–1939, 1954–1961, 1953 ja 1962.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveystieteiden maisteri Kyösti Miettinen, joka toimi Kuopiossa urheiluohjaajana 1965-1978 ja kaupungin liikuntatoimenjohtajana 1978-1997.

Kuvia Kuvia

Kilpahiihtäjä Puijon maastossa v. 1931. Kuva Tuttu Jänis.

Mäkikisat Puijon ensimmäisessä mäessä v. 1931. Väinö Tiihonen hyppää. Kuva Tuttu Jänis.

Veikko Iivanainen hyppää samassa kilpailussa v. 1931. Kuva Tuttu Jänis.